Loron Matebian ho Ninia Impaktu Ekonómika Iha Timor-Leste


Estrada sira iha sidade Dili nia laran sei hakmatek tebes wainhira kalendáriu marka loron 1 no 2 Novembru. Loron rua ne’e mak loron importante tebes ba ámbitu selebrasaun Finado ka loron matebian nian. Tuir tradisaun igreja, iha loron 1 Novembru selebra loron Santu no Santa sira ka matebian hirak husi relijiaun katólika ne’ebé wainhira sei moris husik hela ezemplu moris tuir virtude kristaun nian enkuantu iha loron 2 Novembru mak loron atu fo onra ba matebian sira ho orasaun. Nune’e iha loron rua ne’e, sei iha missa iha igreja no kapela sira ho ema barak mai lori ho raga nakonu ho lilin no aifunan atu fó bensaun no envelope ho osan esmola no naran matebian sira atu bele hetan bensaun no harohan. Uluk ha’u sei kiik, durante tuir doutrina premeiru komunhaun nian, katekista konta katak  loron ne’e mak klamar sira be sei hela iha purgatóriu sei bele ba lalehan wainhira família sira harohan makaas iha loron ne’e.

Laos de’it iha igreja no kapela, missa ba selebrasaun loron matebian mos hala’o iha semitériu sira nune’e semiteriu sira ne’ebé besik estrada boot sei nakonu naresin ho ema hirak be mai vizita nadodon iha dadeer no loraik. Antes loron hirak ne’e, ema barak mak sei mai hamoos rate nudar parte ida husi selebrasaun nian nomos aktu ida atu sente besik liu ho matebian sira nia memória.

Iha loron balun antes loron rua ne’e, populasaun iha Dili ne’ebé maioria mai husi munisipiu sei preokupa sosa sasán hanesan nesesidade báziku, aifunan no lilin hodi bele lori ba foho. Iha okaziaun ne’e loke biban ba trasnporte públiku sira atu hetan passajeiru barak hadau malu ba munisípiu enkuantu loron bain leet sofer no ajudante trasnporte hirak ne’e mak tenki hadau passajeiru hodi hamaus sira ho maneira oioin.

Hirak ne’ebé iha transporte rasik hanesan motor ka kareta, sei hasai gastu ba manutensaun no ense gazolina nian atu bele prepara ba viajen dook nune’e mak sei fó benefísiu ba  negósiu kombustível sira no loja serbisu manutensaun veíkulu nian. Iha tempu ne’e mos mak veíkulu governu nian barak mak sei nakfilak sai trasnporte pribadu mos hodi bele uza atu to’o iha munisipiu sira. Realmente populasaun barak liu be hela iha Dili maioria mak mai husi munisípiu. Iha ne’ebá, mak sira nia  família no knua moris fatin hein hela ona sira nia prezensa hodi bele halibur hamutuk fali.

Iha sorin seluk, loja sira hetan demanda makaas husi sosa-nain sira ba sasán nesesidade báziku hanesan foos, mina, mantolun, naan, kafé, masin-midar, no seluk tan. Sasán nesesidade báziku hirak ne’e la sees husi nesesidade konsumsaun ka han-hemu durante loron matebian nian. Menu prinsipal ba selebrasaun finado jeralmente mak katupa ho modo oioin. Katupa mak foos ne’ebé tau iha nuu-tahan homan nia laran hodi tein ho nuu-been ho temperus tuir ida-idak nia reseita favóritu. Tuir kostume, família sira iha uma ida-idak sei tein katupa ka etu ho modo diak ruma hodi hatuur netik ba matebian sira no konvida netik sira atu mai haan iha loron ne’e. Tradisaun balun rekere atu modo tenki inklui netik menu ho naan lalar ka sona be halo ho furak.  Ho nune’e, ba família balun ne’ebé iha rendimentu liu, sira sei oho manu, bibi ka fahi hodi halo modo no festeza selebrasaun ne’e hamutuk família sira  akompanha ho hemun sira hanesan serveza, tua, sumu no hemun lata ho karbonu-hidratu popular marka sprite, cocacola no fanta. Husi ne’e ita bele realiza oinsa selebrasaun ne’e fó benefísiu makaas ba negósiu hemun hirak ne’e no bá ninia kompania be prodús.

Aleinde  nesesidade báziku konsumsaun nian, sasán prinsipál seluk ba selebrasaun finado mak lilin no aifunan. Lilin sai sasán prinsipal ne’ebé loja sira tenki aranja bara-barak iha armajen semana balun antes. Durante finado ema hotu iha sidade laran sei mai buka atu sosa ka faan tutan. Lilin hirak ne’e falun iha pakote ho modelu oioin no ema balun laos de’it sosa pakote maibé bele sosa to’o kaixa iha semana ka loron balun antes tamba tauk iha loja ema sosa hotu no sira sei la konsege atu hetan. Finado la ho lilin no aifunan ne’e la kompletu.

Kona-ba aifunan, loja Xineza ka baibain bolu loja Zing Zang mos sei aranja aifunan plástiku ho kor no modelu oioin iha sira-nia varanda hodi dada-matan no liman atu hasai osan. Aifunan plástiku maski tuir liamenon husi igreja iha fatin balun katak labele lori aifuann plástiku ba rate tamba ne’e simboliza domin falsu (hanesan plástiku) ba matebian sira no tenki lori aifunan orijinal ka aifunan fresku, maibé na realidade afunan plástiku mak  responde lerek ba sosa-nain sira ne’ebé la konsege hetan aifunan fresku ka labele sosa aifunan fresku iha Dili laran hodi lori netik tau iha rate no halo furak netik rate be sei tuan ba bebeik. Durante ne’e, loja no produtor aifunan fresku iha Timor-Leste sei limitadu no faan ho presu ne’ebé karun tebes tamba kestaun kustu kultivasaun, transporte atu lori mai Dili hanesan produtor aifunan sira husi Ainaro, Maubisse no Dare, ka kustu importasaun bai aifuann be lori husi rai-liur hanesan Bali no Java iha Indonézia.

Enkuantu nune’e, hirak be iha rasik aifunan moris buras iha sira-nia uma mak sorte diak hodi bele kuu no aranja rasik aifunan hirak ne’e la ho gasta osan maibé iha tempu hanesan tenki hanoin atu kuidadu aifunan sira-ne’e no fahe ba vizinhu ka maluk ruma ne’ebé mai husu. Temi aifunan ba finado dalaruma sei akontese mós aifunan hirak be moris fuik laiha nain iha dalan ninin sira ka uma sira be abandona ema sei mai kuu nia funan to’o mohu maski iha loron bainleet ema laliga tiha. Iha mos aifunan balun ne’ebé moris iha ema nia uma maibé ema sei mai kuu ho husu ka lahusu tan nia nain. Ne’e mos fo biban ba ema balun ne’ebé kreativu atu halo aifunan artifisial husi hena, fita ka material resiklajen hodi faan ba sosanain sira  ne’ebé interese.

Transporte, kombustivel, hahán, lilin no aifunan sai hanesan nesesidade báziku sira be importantetebes durante seberasaun loron finado iha Timor-Leste laran. Atuasaun selebrasaun loron finado ida-ne’e la sees husi atividade ekonomika no obviamente fo impaktu ekonomia ne’eb’e makaas tan envolve demanda ba gastu boot husi sosanain sira nudar konsumidor nomos kria rendimentu ba negosiante nudar distributor ka produtor sira.

Husi ne’e mak bele hare’e katak, ba maioria konsumidor sira, selebrasaun loron finado kria nesesidade sosial atu bele halibur hamutuk ho família no relativu sira ida-idak maibé mos rekere sakrifisiu iha aspetu gastus nian. Ida-ne’e mak hanesan efeitu dobru (ekonómia no social) husi selebrasaun loron finado  iha Timor-Leste.

Dili, 3 Novembru 2018.

Komentar

Postingan populer dari blog ini

Aprende husi Sócrates: Ta’es Dala Tolu

Domin no Diferensa

Feto no Lideransa: Wainhira Feto Ida Sai Lider